Suomen marsalkka Mannerheimin

Sotatieteellinen Rahasto

Elämäntyöpalkinnot

Vuodesta 2002 lähtien on joka viides vuosi myönnetty
niin kutsuttu elämäntyöpalkinto. Palkinnon perustelut
vaihtelevat, mutta yhteinen nimittäjä on se, että palkittu
on tehnyt mittavan elämäntyön sotatieteellisen
tutkimuksen ja maanpuolustuksen saralla.

2002 Sampo Ahto

Eversti Sampo Ahto <i> SA-kuva</i>Eversti Sampo Ahto,  SA-kuvaEnsimmäinen elämäntyöpalkinnon saaja on nykyinen kunniatohtori, eversti Sampo Ahto. Hän valmistui vuonna 1973 Sotakorkeakoulusta yleisesikuntaupseeriksi. Vuosina 1973–1997 hän opetti sotahistoriaa niin Taistelukoulussa, Sotakorkeakoulussa, Kadettikoulussa kuin Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Sampo Ahto on koko elämänsä ajan tutkinut sotahistoriaa ja hänen julkaisutoimintansa on erittäin laaja. Hän on välittänyt yhä uusille sukupolville tietoa ajasta, jolloin Suomen marsalkan ainutlaatuinen palvelus upseerina, sotatieteilijänä, valtiomiehenä ja ylipäällikkönä eri puolilla maailmaa ja erityisesti Suomessa on tullut yhä tunnetummaksi. Hän on tunnetuimpia sotahistorian tutkijoita Suomessa ja kansainvälisesti.

2007 Matti Koskimaa

Eversti Matti Koskimaa  <i> SA-kuva</i>Eversti Matti Koskimaa,  SA-kuvaEversti Matti Koskimaa on toiminut mm. Sotakorkeakoulussa tykistöopin pääopettajana, Tykistökoulun johtajana sekä Topografiakunnan päällikkönä. Hänen uusiksi kirjoittamiensa kenttätykistön ohjesääntöjen periaatteet ovat pääosin edelleenkin voimassa. Monet hänen entisistä oppilaistaan pitävät häntä sotilasuransa aikaisista opettajista parhaana. Tätä kautta hänen esimerkkinsä on vaikuttanut myös koulutustaidon kehittämiseen. Palkinnon perusteluissa mainitaan mm. seuraavaa: ”Suomalaisia sotilaita johdetaan lyhyin sosiaalisin sitein. Heitä johdetaan myös syvällisellä ammattitaidolla ja omalla esimerkillä. Nuo kaksi lausetta tiivistävät hänen oppinsa johtamisesta.”

Siirryttyään reserviin 1990 eversti Koskimaa antautui erilaiselle sotatieteen alalle – sotahistorian tutkimukselle, julkaisten monia erinomaisia teoksia Suomen viime sodista.

2012 Heikki Nikunen

Kenraaliluutnatti Heikki Nikunen  <i> SA-kuva</i>Kenraaliluutnatti Heikki Nikunen,   SA-kuvaKenraaliluutnantti Heikki Nikunen toimi hyvin pitkäjänteisesti uuden lentokaluston hankinnassa. Kun päätös F-18 Hornetien hankkimisesta tehtiin, toimi kenraali Nikunen jo Ilmavoimien komentajana. Tässä ominaisuudessa hän myös vastasi Hornetien operatiivisesta käyttöönotosta ja vanhasta kalustosta hallitusti luopumisesta. Hän oli ollut valmistelemassa hävittäjien hankintaa jo 1980-luvulla Puolustusministeriössä toimiessaan.

Siirryttyään reserviin 1995 palavasieluinen hävittäjälentäjä antautui sotahistorian tutkimukselle. Hänen laaja julkaisutoimintansa kattaa ilmavoimien, lentämisen ja ilmailuhistorian aloja, niin perinteisinä kuin verkkojulkaisuina.

 

 

2018 Vesa Tynkkynen

Kenraalimajuri, tohtori Vesa Tynkkynen <br> <i>Sa-kuva</i>Kenraalimajuri, tohtori
Vesa Tynkkynen
Sa-kuva

Kenraalimajuri, tohtori Vesa Tynkkynen on vuosikymmenien ajan ansioitunut suomalaisen taktiikan tutkijana ja kehittäjänä sekä kentällä että sotatieteellisen tutkimuksen parissa. Hän on toiminut muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun taktiikan laitoksen johtajana, Kainuun prikaatin komentajana, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina sekä sotahistorian professorina. Viime vuosina hän on johtanut Rahaston tukemaa aselajihistoriikkiprojektia esimerkillisellä otteella ja asiantuntemuksella.”