Suomen marsalkka Mannerheimin

Sotatieteellinen Rahasto

Rahaston säännöt

Rahastolla on aikojen saatossa ollut kolmet säännöt, joista
kahdet ensimmäiset – vuosilta 1937 ja 1947 – ovat Suomen
marsalkan itsensä laatimat ja vahvistamat.

Sotamarsalkka Mannerheimin tekemät korjaukset rahaston sääntöihin.Sotamarsalkka Mannerheimin tekemät korjaukset rahaston sääntöihin.Rahastolla on aikojen saatossa ollut kolmet säännöt, joista kahdet ensimmäiset – vuosilta 1937 ja 1947 – ovat Suomen marsalkan itsensä laatimat ja vahvistamat. Mannerheim selvästikin koki sotien jälkeen, että yhteiskunnassa oli tarve tämänkaltaiselle rahastolle. Vuoden 1947 sääntömuutoksella hän pyrki turvaamaan rahaston olemassaolon ja sen hengen mukaisen toiminnan mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen.

Suurimmat erot löytyvät vuosien 1937 ja 1947 sääntöjen välillä, kun taas vuonna 1977 vahvistetussa, viimeisimmässä sääntömuutoksessa sääntöjä on lähinnä ajanmukaistettu ja selkiytetty.

Rahaston tarkoitus

 Rahaston päätarkoitus, upseereiden henkilökohtaisen sotilaallisen opiskelun ja tutkimustyön tukeminen, on pysynyt muuttumattomana rahaston koko olemassaolon ajan. Sotien vaikutus näkyy kuitenkin selvästi vuoden 1947 säännöissä. ”Sotilasurheilun harrastelun” sijasta sotien jälkeen alettiin tukea ”valmentautumista sodankäynnin käytännöllisillä aloilla”. Lisäksi kohta tuen myöntämisestä ”jotain muuta sotilaallisia etuja edistävää tarkoitusta varten” – joka oli mahdollistanut laajan humanitäärisen toiminnan sodan aikana – korvattiin mahdollisuudella käyttää varoja taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden upseereiden ja heidän perheidensä avustamiseksi. Vuonna 1977 rahaston tarkoitus laajeni siten, että myös upseerijärjestöjä sekä muidenkin kuin upseereiden tekemiä, sotatieteellistä tutkimusta hyödyttäviä, töitä voidaan tukea.
Sotamarsalkka Mannerheimin tekemät korjaukset rahaston sääntöihin.Sotamarsalkka Mannerheimin tekemät korjaukset rahaston sääntöihin.

Ensimmäisistä säännöistä käy selvästi ilmi, miten Mannerheim pyrki toteuttamaan alkupääoman lahjoittaneiden henkilöiden toivomuksen lahjan käyttämisestä hänen itsensä parhaaksi katsomallaan tavalla. Hän perusti varoilla rahaston, mutta laati säännöt siten, että hän itse vastasi sen varojen käytöstä. Kun hän vuonna 1947 jätti rahaston hoitokunnan, poisti hän säännöistä mm. kohdan, jonka mukaan johtokunnan tulee kaikessa toiminnassaan huolehtia siitä, ettei rahaston olemassaolo tule sen ulkopuolisten henkilöiden tietoon. Myös kohta, jonka mukaan hoitokunta ei ole toiminnastaan tilivelvollinen ja kohdat, joiden mukaan ainoastaan Mannerheim itse voi muuttaa sääntöjä ja erimielisyyden sattuessä hänen mielipiteensä ratkaisee, poistettiin. Siitä lähtien apurahan saaneista tuli sääntöjen mukaan laatia luettelo ja heidän tuli antaa rahastolle kirjallinen selvitys työstään. Rahastolla tuli siitä lähtien olla myös tilintarkastajat.

Vuoden 1947 sääntöjen mukaan rahasto liitettiin Suomen Sotatieteellisen Seuran yhteyteen, mikä korosti rahaston akateemista luonnetta ja minkä tarkoituksena oli samalla helpottaa käytännön toimintaa. Vuoden 1977 säännöissä ”sotatieteellinen” tuli osaksi rahaston nimeä. Huolimatta yhteydestään Suomen Sotatieteelliseen Seuraan on rahasto koko olemassaolonsa ajan ollut täysin itsenäinen ja riippumaton.

Rahaston varat

 Rahaston varojen oli ensimmäisten sääntöjen mukaan riitettävä vähintään 15 vuotta. Kaikki sotien aikana henkilökohtaisesti saamansa lahjoitukset Mannerheim liitti rahastoon. Hän sai lahjoituksia niin paljon, että huomattavan laajasta sodanaikaisesta humanitäärisestä toiminnasta huolimatta alkuperäisiin lahjaosakkeisiin ei ollut tarvetta koskea. Ne muodostavat tänäkin päivänä rahaston taloudellisen perustan. Vuoden 1947 jälkeen säännöissä on määrätty, että varat tulee sijoittaa vakavaraisesti.

Hoitokunta

Sotamarsalkka Mannerheimin tekemät korjaukset rahaston sääntöihin.Sotamarsalkka Mannerheimin tekemät korjaukset rahaston sääntöihin.

 Mannerheim itse nimesi sääntöihin ensimmäiset hoitokunnan jäsenet. Jatkuvuuden hän pyrki varmistamaan sillä, että hoitokunta valitsee itse jäsenensä. Suurin hoitokunnan jäseniä koskeva muutos Mannerheimin vuonna 1947 tapahtuneen pois jättäytymisen jälkeen tehtiin sääntöihin vuonna 1977, jolloin jäsenille asetettiin 70 vuoden yläikäraja. Niinikään tuli mahdolliseksi kutsua henkilöitä kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi.  Kenraaliluutnantti Esa Tarvainen kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2018. Tällä hetkellä hoitokunnan puheenjohtajana toimii kontra-amiraali Antero Karumaa, varapuheenjohtajana vara-amiraali Kari Takanen, sekä jäseninä prikaatikenraali Pekka Toveri ja prikaatikenraali Vesa Virtanen.

pdfLuonnos vuoden 1947 säännöiksi 

Säännöt: 
pdfSotamarsalkka Mannerheimin rahaston säännöt 1937  
pdfSuomen marsalkka, vapaaherra Mannerheimin rahaston säännöt 1947 
pdfSuomen marsalkka Mannerheimin Sotatieteellisen rahaston säännöt 1977